Suomi on hallintomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen on nautittava eri puolueista koostuvan eduskunnan enemmistön luottamusta.
Hallitus eli valtioneuvosto käyttää Suomessa perustuslain mukaan ylintä toimeenpanovaltaa. Tämän periaatteen mukaan hallitus panee toimeen eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset. Lisäksi hallitus antaa asetuksia laissa säädettyjen asioiden osalta.
Tällä hetkellä Suomessa on 12 ministeriötä
Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, jota tässä tehtävässä avustaa valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin oma minististeriö, joka vastaa hallitusohjelman toimeenpano valvomisesta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Lisäksi valtioneuvoston kanslia huolehtii maan EU-politiikasta ja EU:n kehittämisestä.
Ministerin oltava rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen. Sen paremmin lainsäädäntö kuin poliittinen käytäntökään ei edellytä, että ministerin pitäisi olla kansanedustaja. Heidän on ainoastaan nautittava eduskunnan luottamusta.
Suomessa on tällä hetkellä 12 ministeriötä. Ministeriöissä voi olla useampi kuin yksi ministeri -- varsinkin suurissa ja vaikutusvaltaisissa ministeriöissä kuten valtiovarainministeriöissä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä tämä voi olla tarpeen suuren työmäärän vuoksi. Lisäksi "kakkosministereiden" ottaminen hallitukseen auttaa eduskuntapuolueita tasaamaan valtatasapainoa hallituksessa.
Ministerin palkka on 9729 euroa kuukaudessa
Eduskunta päättää ministerin palkan suuruuden. Ministerin palkka on samansuuruinen kuin eduskunnan varapuhemiehen palkkio -- tällä hetkellä se on 9729 euroa kuukaudessa. Pääministerin tulot ovat tätä suuremmat, sillä pääministeri tienaa 11675 euroa kuukaudessa.
Ministerin palkka on tavallista, veronalaista ansiotuloa.
Lisäksi ministerille korvataan työtehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä. Lisäksi ministerillä on oikeus maksuttomaan matkustamiseen -- virkamatkat korvataan samoin kuin virkamiestenkin työmatkat.
Nykyään hallitukset ovat pitkäaikaisia enemmistöhallituksia
Itsenäisyyden alkuvaiheissa maan hallitukset olivat usein vähemmistöhallituksia, jolloin hallituspuolueilla ei ole eduskunnan enemmistöä. Tämä johtui pitkälti siitä, että sosialidemokraatteja ei otettu mukaan hallitusvastuuseen. Vähemmistöhallitukset kaatuivat sen vuoksi helposti, ja hallitustaival katkesi usein nopeasti. Toistaiseksi viimeinen vähemmistöhallitus maassa oli Miettusen III hallitus vuosina 1976-1977.
Sen jälkeen kaikki hallitukset ovat olleet enemmistöhallituksia. Enemmistöhallituksen vahva asema eduskunnassa on johtanut siihen, että hallitustaival on tyypillisesti kestänyt koko vaalikauden.
Sen ansiosta hallitukset kykenevät aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin toteuttamaan hallitusohjelman mukaista politiikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti