Kunta on paikallistason hallinnollinen yksikkö

Kunta on Suomessa paikallistason julkishallinnollinen yksikkö. Kunnalla on oma maantieteellinen alueensa ja oma väestö. Usein kunta koostuu useasta taajamasta ja niitä ympäröivästä maaseudusta.

Suomessa kunnan hallinosta vastaa kunnallisvaaleissa valittava kunnanvaltuusto. Jos kunta on kaupunki, valtuustoa kutsutaan kaupunginvaltuustoksi.

Kunnanjohtaja, kaupunginjohtaja ja pormestari

Kunnassa toimeenpanovalta on kunnanvaltuuston tai kaupunginvaltuuston nimittämällä kunnanhallituksella. Sen johdossa on kunnan- tai kaupunginjohtaja. Toisinaan johdossa on pormestari.

Ero pormestarin ja kunnanjohtajan välillä ei ole pelkästään terminologinen ero. Vuonna 2006 kuntalakiin nimittäin tehtiin muutos, jonka perusteella kunta voi valita kahden toisistaan poikkeavan johtamismallin välillä:

• kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan
• pormestari on luottamushenkilö

Pormestari on sekä kunnanhallituksen alainen, että sen puheenjohtaja. Lisäksi pormestari valitaan valtuuston vaalilla enintään valtuuston toimikauden kestoksi.

Suomessa pormestariin on päädytty kahdessa kunnassa: Tampereella ja Pirkkalassa.

Helsingin kaupunginjohtajalle tasavallan presidentti myöntää yleensä ylipormestarin arvon. Kuitenkin kyseessä on virkasuhteinen kunnanjohtaja. Helsingissä hän ei ole kaupunginhallituksen puheenjohtaja, vaan esittelijä.

Tasavallan presidentti on valtionpäämies

Suomen tasavallan presidentti valitaan kansanäänestyksellä johtamaan maan ulkopolitiikkaa ja puolustusvoimia. Lisäksi presidentti nimittää eräät korkeat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit.

Suomen tasavallan presidentti valittiin vuosikymmenien ajan valitsijamiesten välityksellä. Tällöin kansalaiset äänestivät presidentin valitsijamiehistä, jotka äänestivät maalle presidentin.

Suora kansanvaali käyttöön 1994

Vuoden 2012 presidentinvaalit noudattavat vajaa kaksi vuosikymmentä käytössä ollutta lainsaadäntöä. Vuodesta 1994 alkaen kansalaiset ovat kuitenkin äänestäneet tasavallan presidentistä suoralla kansanäänestyksellä.

Presidentinvaaliin voivat asettaa ehdokkaan puolueet, joilla on vähintään yksi kansanedustaja. Lisäksi tarkoitusta varten perustettu valitsijayhdistys voi asettaa presidenttiehdokkaan kerättyään yli 20000 nimen laajuisen kannattajaluettelon.

Jos joku ehdokkaista saa vaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, valitaan hänet suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa vaalissa järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä keränneen ehdokkaan kesken.

Tällöin toisella kierroksella eniten ääniä kerännyt ehdokas voittaa vaalit ja hänet nimitetään tasavallan presidentiksi. Toistaiseksi jokaisessa suorassa presidentinvaalissa on tarvittu kaksi kierrosta vaalin ratkaisemiseksi.

Vain kaksi perättäistä toimikautta

Suomen poliittista järjestelmää leimasi vuosikymmenet Urho Kekkosen pitkä presidenttikausi. Yli neljännesvuosisadan mittainen presidenttikausi teki presidentistä jatkuvasti tärkeämmän vaikuttajan, varsinkin kun Kekkosen valinnassa käytettiin erilaisia poikkeusmenettelyitä.

Mauno Koiviston presidenttikauden päättyessä presidentin toimikaudet rajattiin kahteen peräkkäiseen toimikauteen, eli 12 vuodeksi.

Presidentin valtaoikeudet supistuneet

1990-luvulta alkaen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on rajoitettu, ja tämä kehitys on jatkunut 2000-luvun alussa.

Esimerkiksi aikaisemmin presidentillä oli oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit sekä oikeus nimittää hallituksen muodostaja, joka käytännössä nousi pääministeriksi. Nykyään presidentillä ei ole näitä oikeuksia.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Jos presidentti ja hallitus ovat eri mieltä ulkopolitiikasta, ratkaisee tasavallan presidentin kanta.

Lisäksi presidentti nimittää diplomaatit ja tapaa maassa vierailevat ulkovaltojen valtionpäämiehet.

Presidentti ja lainsäädäntö

Presidentti antaa eduskunnalle hallituksen esitykset uudesta lainsäädännöstä. Jos presidentti ei hyväksy esitystä, palautetaan esitys takaisin hallitukselle valmisteltavaksi.

Tämän jälkeen hallitus voi tuoda esityksen uudestaan presidentin esittelyyn joko sellaisenaan tai muuttamattomana. Jos hallitus ei halua muuttaa esitystä, ratkaisee hallituksen kanta tilanteessa.

Presidentti vahvistaa eduskunnan säätämät lait. Käytännössä tällä on vain symbolinen merkitys: tosiasiassa hallitus päättää lainsäädännön peruslinjaukset, eduskunta hienosäätää yksityiskohtia ja presidentti vahvistaa lain sen voimaansaattamiseksi.

Presidentti ja puolutusvoimat

Presidentti on myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Siten presidentti päättää maan puolustuspolitiikan päälinjoista. Lisäksi hän nimittää puolustusvoimien komentajan.

Symboliselta tasolta merkittävää on sekin, että presidentti ylentää kaikki puolustusvoimien upseerit.

Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta

Suomi on hallintomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen on nautittava eri puolueista koostuvan eduskunnan enemmistön luottamusta.

Hallitus eli valtioneuvosto käyttää Suomessa perustuslain mukaan ylintä toimeenpanovaltaa. Tämän periaatteen mukaan hallitus panee toimeen eduskunnan ja tasavallan presidentin päätökset. Lisäksi hallitus antaa asetuksia laissa säädettyjen asioiden osalta.

Tällä hetkellä Suomessa on 12 ministeriötä

Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, jota tässä tehtävässä avustaa valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin oma minististeriö, joka vastaa hallitusohjelman toimeenpano valvomisesta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Lisäksi valtioneuvoston kanslia huolehtii maan EU-politiikasta ja EU:n kehittämisestä.

Ministerin oltava rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen. Sen paremmin lainsäädäntö kuin poliittinen käytäntökään ei edellytä, että ministerin pitäisi olla kansanedustaja. Heidän on ainoastaan nautittava eduskunnan luottamusta.

Suomessa on tällä hetkellä 12 ministeriötä. Ministeriöissä voi olla useampi kuin yksi ministeri -- varsinkin suurissa ja vaikutusvaltaisissa ministeriöissä kuten valtiovarainministeriöissä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä tämä voi olla tarpeen suuren työmäärän vuoksi. Lisäksi "kakkosministereiden" ottaminen hallitukseen auttaa eduskuntapuolueita tasaamaan valtatasapainoa hallituksessa.

Ministerin palkka on 9729 euroa kuukaudessa

Eduskunta päättää ministerin palkan suuruuden. Ministerin palkka on samansuuruinen kuin eduskunnan varapuhemiehen palkkio -- tällä hetkellä se on 9729 euroa kuukaudessa. Pääministerin tulot ovat tätä suuremmat, sillä pääministeri tienaa 11675 euroa kuukaudessa.

Ministerin palkka on tavallista, veronalaista ansiotuloa.

Lisäksi ministerille korvataan työtehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä. Lisäksi ministerillä on oikeus maksuttomaan matkustamiseen -- virkamatkat korvataan samoin kuin virkamiestenkin työmatkat.

Nykyään hallitukset ovat pitkäaikaisia enemmistöhallituksia

Itsenäisyyden alkuvaiheissa maan hallitukset olivat usein vähemmistöhallituksia, jolloin hallituspuolueilla ei ole eduskunnan enemmistöä. Tämä johtui pitkälti siitä, että sosialidemokraatteja ei otettu mukaan hallitusvastuuseen. Vähemmistöhallitukset kaatuivat sen vuoksi helposti, ja hallitustaival katkesi usein nopeasti. Toistaiseksi viimeinen vähemmistöhallitus maassa oli Miettusen III hallitus vuosina 1976-1977.

Sen jälkeen kaikki hallitukset ovat olleet enemmistöhallituksia. Enemmistöhallituksen vahva asema eduskunnassa on johtanut siihen, että hallitustaival on tyypillisesti kestänyt koko vaalikauden.

Sen ansiosta hallitukset kykenevät aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin toteuttamaan hallitusohjelman mukaista politiikkaa.